Blogi

Kolme vinkkiä työnantajalle onnistuneeseen harjoitteluun

Harjoittelujakso on näytön paikka paitsi harjoittelijalle myös työnantajalle. Harjoittelija on todennäköisesti alan tulevaisuuden ammattilainen, joka on jo verkostoitunut opintojen tai muun osaamisen myötä.

Harjoittelija, nykyinen tai entinen, on aina firman viestinviejä, joka tulee kertomaan muille omista kokemuksistaan harjoittelussa. Mikäli harjoittelupaikka on epämieluisa, sana leviää nopeasti.

Viime lokakuussa saavuin Viestintäliigan toimistolle työhaastatteluun. Vaikka olin valmistautunut hyvin, minua silti jännitti. Kaataessaan kahvia minulle ja itselleen Juhani kuikuili minulle keittiöstä: “Hei Alina, eikö sulla lukenut hakemuksessa, että olet koirafani?” Hämmennyin, ja vastasin myöntävästi. Juhani jatkoi: “No hei, meillä olis täällä yksi koira sulle rapsutettavaksi ennen tuonne neukkariin siirtymistä”.

1. Kohtaa harjoittelija yksilönä, jolla on omia kiinnostuksen kohteita

Olin suorastaan häkeltynyt siitä, miten yksityiskohtaisesti hakemukseen oli perehdytty. Jo ennen haastattelua minulle tärkeitä teemoja ja arvoja oli kartoitettu, ja tämän pohjalta oli mietitty, mihin projekteihin sopisin parhaiten. Aiemmissa työtehtävissä näin ei ole koskaan ollut.

Koin tulleeni kohdatuksi yksilönä, jonka kiinnostuksen kohteita arvostetaan tulevassa työyhteisössä. Tämä onkin ollut kantava teema pitkin harjoittelujaksoa – Seppo-koiran iskä, eli Petteri, antoi minulle heti ensimmäisellä harjoitteluviikolla kaksi isoa tehtävää, jotka molemmat liittyivät koiriin.

2. Tee selväksi, että työpaikalla on tilaa oppimiselle, mokaamiselle, naurulle ja vitutukselle

Suunnilleen harjoittelun puolessavälissä istuimme perjantai-iltapäivänä graafikko-Nikin työhuoneessa mainoksen kimpussa. Tein ensimmäistä kertaa lehtimainosta, ja tuntui siltä, että kaikki meni jatkuvasti pieleen. Onnistuin tallentamaan luonnoksen väärin, jonka vuoksi jouduin aloittamaan työn lähes kokonaan alusta. Ärsytti ja harmitti.

“Voit kiroilla ja huutaa, jos se auttaa. Nyt on perjantai-iltapäivä, saa olla väsynyt ja vittuuntunut,” Niki tsemppasi. Hetken kiroilin ja taisin vähän huutaakin, sitten jatkettiin mainoksen tekemistä. Lopulta mainoksesta tuli todella hyvä, ja asiakaskin oli tyytyväinen.

3. Ota harjoittelija heti sisäpiiriin

Harjoittelun ensimmäisen viikon päätteeksi päädyimme pienen porukan kanssa neukkariin istuskelemaan. Kävimme yhdessä läpi viikon fiiliksiä ja puhuimme Viestintäliigan porukasta sekä firman historiasta. Keskustelun aikana sain mm. kuulla legendaarisia ääniviestejä, jotka ovat jääneet elämään inside-vitseinä. Silloin tiesin olevani sisäpiirissä myös vapaa-ajalla.

Sosiaalisena ihmisenä porukkaan kuuluminen on aina ollut minulle tärkeää. Sitoutumiseni työhön vahvistuu, jos koen olevani aidosti osa porukkaa myös työtehtävien ja palavereiden ulkopuolella. Harjoittelun alusta saakka on tuntunut siltä, että olen kotona. Työkaverit ovat olleet ihania ja kohdanneet aina lämpimästi. Olen saanut olla mukana kaikessa, missä muutkin.

Ei ole tuntunut siltä, että olisin ollut vain harjoittelija. Luultavasti tämän takia viihdyinkin niin hyvin. Kiitos Viestintäliigan porukka, tulee ikävä!

– Alina

Kirjoittaja viettää kolmen kuukauden harjoittelujakson toiseksi viimeistä päivää.

Avaa keskustelu
💬 Huolia, murheita,
markkinointitarpeita?
Laita viesti WhatsAppissa!
Powered by