Kuin Poliisiopisto-elokuvat, tämä kielioppisaarnakin monistuu jatko-osiksi.

Kielipoliisista taas, päivää! Edellinen blogikirjoitukseni teki toivottavasti selväksi, miksi oikeinkirjoituksesta kannattaa paasata. Tiivistettynä juttuhan on niin, että tehokkaassa viestinnässä oikeinkirjoitus on avainasemassa.

Jotta kielioppi olisi ystävä, eikä mörkö muumien kuistilla, ajattelin antaa vielä muutamia vinkkejä kielenhuoltoon.

Pilkuista ja yhdyssanoista on jo puhuttu, joten sukelletaan hieman syvemmälle. Listan tarkoitus ei ole aiheuttaa kellekään vuosisadan kirjoitusmorkkista, eikä jokaista sääntöä tarvitse osata ulkoa. Tärkeintä on tunnistaa, milloin virheen vaara vaanii.

Päivämäärät

4.3. eli neljäs kolmatta

Tämä on osoittautunut yllättävän hankalaksi asiaksi. Päivämäärissä myös kuukauden perään tulee piste. Piste.

Numeraalit

Lukusanoja voi kirjoittaa sekä numeroin että kirjaimin. Luvut yhdestä kymmeneen ja lyhyet tasaluvut (sata, tuhat, miljoona) on helppo kirjoittaa kirjaimin. Jos taas pitää ilmoittaa tarkka luku, tai haluaa, että numero jää erityisesti lukijan mieleen, kannattaa suosia numeroin kirjoitettuja lukusanoja.

Numeroilmauksissa törmätään kuitenkin taivutusongelmaan. Tuleeko numerolle jokin pääte? Jos taivutuksen näkee numeroa seuraavasta sanasta, ei tarvitse tehdä mitään.

Stipendejä jaettiin 20 opiskelijalle.

Muissa tapauksissa pääte saadaan luvun viimeisestä taipuvasta osasta.

Hän laski 20:een. (kahteenkymmeneen)

Tämä koskee kaikkia 12:ta. (kahtatoista)

Muotisanat

Juu elikkäs, lomalle lomps ja jaksuhali sulle!

Aiheuttiko edellinen lause äkillisen yökkäysrefleksin? Muotisanat saavat aikaan voimakkaita tunteita. Onpa kirjailija Jari Tammi käsitellyt aihetta jopa teoksessaan Suuri Ällösanakirja – Piinakiinaa pitkässä juoksussa (Pikku-idis 2016).

Kieli kehittyy, ja joskus uudissanat ovat varsinaisia helmiä. Tarpeeksi usein toisteltuna upeinkin oivallus alkaa kuitenkin tökkiä. Ällötys taas karkottaa lukijan tekstin ääreltä tehokkaammin kuin hyttysmyrkky verenimijän käsivarrelta. Kannattaa siis miettiä pariin kertaan ennen kuin seuraavan kerran aikoo tekstissään palata astialle.

Välimerkit

Kauniiksi lopuksi viilataan vielä hetki pilkkua. Tai oikeastaan, pilkku on höylätty jo tarpeeksi teräväksi, joten siirrytään muihin välimerkkeihin. Usein kirjoittajilla on välimerkeissä jokin lempilapsi. Se voi olla esimerkiksi puolipiste, kaksoispiste, sulkeet tai ajatusviiva. Kaikki oikein kauniita ja hyödyllisiä välimerkkejä, jos niitä osaa käyttää oikein.

Puolipiste lienee välimerkeistä hankalin; sen molemmille puolille pitää muistaa kirjoittaa kokonainen lause. Tämän voi testata vaihtamalla puolipisteen tavalliseen pisteeseen, koska pisteen täytyy aina sopia vaihdokiksi.

Erikoisia välimerkkejä kannattaa ripotella tekstiin säästeliäästi. Kaksoispiste siellä, puolipiste täällä ja vielä pari ajatusviivaa mausteeksi hämmentävät lukijan varmasti. Yksinkertainen on kaunista.