Blogi

Viestintäshamaanin esittelyloitsu

Syksyn somesuota saapui soutamaan sangen siedettävä sentterisuomalainen.
Jyväskylän jyväpelloilta jalkautui juoruamaan järkensä juoksua.
Viestinnän veikkauksia vaistollaan vasikoi veikeälle väelle Viestintäliigan.
Digitaalisen disruption diskurssia demonstroi diversiteettiä dominoiden.
Ilolla itsensä innosti ilman ikävää iestä.
Ystävällinen ylävitonen yllätti yliopistosta yrittävän.

Mainio tervehdys! Viestintäliigan tuore viestinnän harjoittelija Aarne ”Artsi” Manneri tässä joikuaa esittäytymisloitsuaan mielivaltaisella runomitalla. Tämän jyväääskyläläisen viestintäshamaanin elämäntarina on ponnistaa Keski-Suomesta maamme ainoaan Turkuun hankkimaan viestinnän maisteriopintojen melkein viimeinen opintosuorite.

Kylmenevien kelien kuukausipari on tarkoitus rummuttaa näppäimistöä mainoskornerin kulmassa digimarkkinointipalvelujen tuotteistamisen parissa. Lisäksi upotan kynteni ja tuntosarveni nuorten sosiaalisen median käyttöä kartoittavan kyselyn vastausdataan, mikä onkin kerrassaan sopiva rasti. Viestinnän oppiaine Jyväskylän yliopistossa nimittäin kääriytyy tiukasti ihmisten välisen vuorovaikutuksen tutkimisen ja ymmärtämisen ympärille, ja tuota elämäämme pyörittävää merkitysten koodausta tehdäänkin sosiaalisessa mediassa ihmislajille aivan uunituoreella tavalla.

Tutkintooni kuuluvaa työharjoitteluspottia tuli haeskeltua pitkin kevättä erinäisistä kioskeista ja korporaatioista, ja kilvoittelu on alalla tunnetusti kovaa. Viestintäliigan arvoista erityisesti rohkeuden korostaminen tuntui puhuttelevan sekä enkelten että demonien kielillä, joten hakemuksessa otettiin virallisen habituksen sijasta käyttöön muun muassa Paint ja viestintäshamaanin vielä ansaitsematon arvonimi (ks. otsikko). Mikäli joku vastaavien hakemusten kanssa kamppaileva tämän tekstin joskus lukaisee, niin ole rohkea ja tee se mikä tuntuu semisti typerältä ja yliampuvalta.

Tuulesta tempaamani tulevaisuuden LinkedIn-titteli on mielestäni niin nerokas, että koitetaan vielä jatkaa sen narratiivia näin esittelyn puitteissa. Taikasienien virkaa tälle sinfoniahevin ystävälle toimittavat laadukkaat pienpanimo-oluet ja paahtoleipä. Sieluani puhuttelevat vainajien henkien sijasta toista ihmistä ymmärtävä dialogi ja fantasiakirjallisuus. Loitsuopuksia eli viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellistä kirjallisuutta on pänttäilty viiden vuoden ajan ja gradukin on jo palautunut esitarkastuksesta viimeisiä lisäyksiä varten. Tässä tilanteessa harjoittelu päheähenkisen toimiston kattosviitissä tuntuu kertakaikkisen passelilta orientaatiolta kohti tulevaisuuden työelämää, mitä siellä sitten ikinä siintääkään.

Leave a Reply