60 runkosarjapeliä, 1000 tunnevyöryä, jokunen oluttuoppi ja budjetit ylittävä määrä euroja paikallisen Palloseuran kassaan. On jälleen se aika vuodesta, kun Virjosen pojan päivät täyttyvät jääkiekosta. Miten fanikulttuuri näkyy yrityselämässä ja miten se rakennetaan?

Joojooihansama-miehenä harvat asiat saavat minua hetkahtamaan samalla tavalla kuin urheilu ja erityisesti HC TPS. Kautta Marko Kiprusoffin takatukan vannon, että mustavalkoinen veri virtaa suonissani hautaan asti.

Puuta koputtaen sanon, etten ole ikinä saanut elämässäni kirjaimellisesti turpaan. En siis onnekseni osaa sanoa miltä se tuntuu, mutta luulen sen olotilan olevan henkisesti jotain samanlaista kuin Kärppien Ari Vallinin jatkoaikamaalin jälkeen Tepsin verkkoon vuonna 2004. Eikä viime keväältä Tapparan Sebastian Revon voittomaali välierissä 15 sekuntia ennen päätösvihellystä sekään kivalta tuntunut. Ei totisesti.

Siitä laitan kuitenkin enemmän kuin mielelläni Visa Electronini vinkumaan. Tunnetiloja ja elämyksiä. Fiiliksiä, hyviä ja huonoja. On se nättiä.

Sielu myytävänä pilkkahintaan

”Fani (engl. fan) on henkilö, joka ihailee tai arvostaa jotain ilmiötä, henkilöä, joukkuetta, tyylilajia tai kulttuurin aluetta voimakkuudella, joka ylittää tavanomaisen arvostuksen. Fanikunta on näistä muodostuva yhteisö tai ryhmä.”

Näin sana fani on määritelty Wikipediaan. Listasta puuttuu yritys tai brändi. Miksi?

Alussa mainittu ronskisti kärjistetty rakkausvuodatus karkaa pitkäksi kiekoksi ja lähentelee ajoittain hysteriaa. Siihen raapustukseni pointtia ei pidä sekoittaa.

Yrityksen fani ei tietenkään käyttäydy samalla tavalla kuin Robinin fani. Valio tekee erinomaista Oltermannia, mutta tuotantolaitoksella tuskin lentelee intohimoisten juustofanien pikkuhousuja ovista ja ikkunoista sisään. Fanikulttuuri näkyy parhaimmillaan ostopäätöksentekohetkellä markettien hyllyväliköissä.

Itselläni on aika vähän yrityksiä, joille vannoisin uskollisuutta. Verkkokalvoilleni ei ole tuotettu tarpeeksi oikeanlaisia ärsykkeitä, joilla fanituskantani olisi päässyt kasvamaan. Vaikka fysiikaltani olen kankea, niin sieluni on silti taivuteltavissa useammankin kaupallisen pikkusormen ympärille.

Jotain sen eteen on kuitenkin tehtävä.

Kerro kuka olet

Pin-koodi onneen ei ole fanikulttuurin luomisessakaan 1234. On kuitenkin yksi jokaisen toteutettavissa oleva asia, josta on helppo lähteä rakentamaan siltaa yrityksen/brändin ja kuluttajan välille.

Kaiken lähtökohtana on onnistunut tuote/palvelu. Viestinnällisen sillan kivijalkana toimii avoimuus. Itsensä likoon laittaminen. Kiekon eteen heittäytyminen ja mitä muita näitä klassikoita nyt on.

Tällaisia me ihmiset tämän kaiken takana olemme, nämä ovat meidän arvomme, tätä me lupaamme ja näistä lupauksista pidämme aina luisumatta kiinni.

Tykkäätkö? Kiva! Ollaan kavereita nyt ja aina.

Toisaalta kaikkia ei voi miellyttää. Et voi kuitenkaan miellyttää ketään, jos et ole avoin ja herätä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Hämyisenä taustahahmona voit saada lähikuppilan puolilleen, rohkeudella täytät mäkimonttuja.

Yhtenä kotimaisena esimerkkinä hyvästä fanikulttuurin luomisesta nostan esiin Billebeinon, joka on saanut monen suomalaisen vastaamaan kysymykseen #areyoubillebeino ”Yes I am!” Snapbackinnoston arvoista avointa, asiakkaiden kanssa käytyä viestintää höystettynä erinomaisella vaikuttajamarkkinoinnilla. Antifanikuntaakin löytyy, aivan kuten menestyjillä kuuluukin.

Billebeino on vain yksi onnistunut esimerkki tuhansien joukossa. Mieti mikä olisi se teidän tapa.

Ja hei, nähdään Gatorade Centerissä!

Kiinnostuitko fanikulttuurista?

Liity postituslistallemme, niin saat someviestinnän tehokkaimmat tipsit ja uusimmat blogit Viestintäliigan asiantuntijoilta. Voit myös jättää tarjouspyynnön sisällöntuotannosta tai muista palveluistamme.
Jos jätät tarjouspyynnön, kerro hieman lisää tarpeistasi. Me palaamme asiaan!